Hypekäyrät kertovat mistä puhutaan

Hypekäyrät kertovat mistä puhutaan

Kaikki tekniikan ja liike-elämän parissa toimivat tuntevat niin sanotut hypekäyrät. Niillä viitataan markkina-analyytikkojen arvioihin siitä, miten jonkin uuden teknologian käyttöönotto etenee. Gartnerin hypekäyrä on tunnetuin esimerkki tästä, ja sen julkaisua seurataan innolla ympäri maailmaa.

Hypekäyrän ansioista voidaan muun muassa arvioida, mitkä eri uudet teknologiat ovat kaupallisesti kannattavia ja milloin. Käyrällä on useita vaiheita, jotka ajatellaan liittyvän kaikkien uusien teknologien kehitysvaiheisiin.

Ensimmäinen vaihe on alkuvaiheen tutkimus, joka tarkoittaa sitä, että alan tutkijat esimerkiksi yliopistoissa ovat keksineet jonkin uuden teknologisen ratkaisun, jota voidaan soveltaa erilaisilla tavoilla käytännön elämässä. Se että keksitään jokin teknologinen ratkaisu, jolla on erilaisia sovellusmahdollisuuksia, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseinen sovellus välttämättä tulee koskaan olemaan suuri menestys. Uusia tekniikoita keksitään jatkuvasti, eikä kaikista tule koskaan kaupallisia, skaalattavia ratkaisuja. Mikäli tiedeyhteisö ja tekniikkaa seuraavat ryhmät ovat laajemmin kiinnostuneita jostain tietystä ratkaisusta, se voi siis päätyä hypekäyrälle ensimmäiseen vaiheeseen.

Toinen hypekäyrän vaihe liittyy nimen mukaan juuri siihen, että kyseistä teknologiaa niin sanotusti hypetetään. Toisen vaiheen nimi onkin ylisuuret odotukset. Koska kaikki ovat kokeneet mieluisia taloudellisia huippuja jonkin uuden teknologian yleistyessä, odotetaan aina uutta helmeä, joka toisi taas mukanaan halutun menestyksen. Siksi odotukset ovat kovat aina kun keksitään jotain uutta: ehkä tämä teknologia on uusi maailman mullistava innovaatio, jolla voi tehdä lähes loputtoman suuren tilin itselleen.

Hypettämisestä hyötyvät tietysti suoraan ne tahot, jotka tekevät alkuvaiheen kehitystyötä tai esittelevät uusia ratkaisuja bisnesmaailmalle. Mitä enemmän julkisuutta jokin asia saa, sen suuremmiksi nousevat mahdollisuudet saada rahoitusta ja investointeja, joita kaikki tietenkin haluavat. Tästä muodostuu itseään vahvistava toimintatapa, joka väistämättä synnyttää pöhinää uusien innovaatioiden ympärille.

Koska kaikki teknologiat eivät kuitenkaan lopulta osoittaudu tarpeellisiksi tai niiden soveltamisessa tai skaalaamisessa ilmenee ongelmia, syntyy väistämättä myös pettymyksiä. Tämä onkin hypekäyrän seuraava vaihe. Kun bisnes- ja tekniikkapiirit ovat aikansa puhuneet uudesta keksinnöstä ja riittävän moni on yrittänyt rakentaa liiketoimintaa ratkaisun ympärille onnistumatta siinä, siirrytään vaiheeseen, jossa joudutaan toteamaan, että kyseisestä keksinnöstä ei ollutkaan riittävästi potentiaalia tai sen kaupalliset mahdollisuudet eivät ole enää merkittäviä. Tällöin ihmiset, tai ainakin enemmistö, luonnollisesti jättävät kyseisen teknologian ja suuntaavat katseensa uusiin tulokkaisiin hypekäyrällä.

Gartnerin hypekäyrän viimeinen vaihe on innovaation vakiintuminen osaksi arkea. Kaikki teknologiat eivät tietenkään etene koskaan tähän vaiheeseen, vaan niiden matka päättyy pettymys-vaiheeseen. Mikäli alkuperäinen teknologia osoittautuu käytännössä hyödylliseksi, sillä on aina mahdollisuus tulla osaksi ihmisten joka päiväista arkea. Tämä on tietenkin positiivinen asia, mutta hypekäyrän kannalta vakiintuneet innovaatiot eivät ole enää kovin kiinnostavia: teknologiat ovat yleisesti käytössä ja jopa maallikot tuntevat ne. Tällöin telnologiahypestä kiinnostuneen huomio kiinnittyy jälleen uusiin, vasta esittelyvaiheessa oleviin teknologioihin.