Robotti-info

Suomi on ollut kohtalaisen hyvissä asemissa teollisuusrobottien osalta. Teollisuusrobotiikka on kuitenkin vain pieni osa laajaa robotisaation skaalaa. Kasvu palveluroboteissa on valtavaa, ennakoidaan, että vuonna 2018 palvelu- ja teollisuusrobottien yhteisestä markkinasta teollisuusroboteilla on vain n. 15 % osuus. Kun robotisaatioon lasketaan mukaan lääkealan-, puolustuksen-, koulujen- ja hoiva- ym. robotit sekä robottiautot niin kyseessä on maailmaa mullistava megatrendi, joka vaikuttaa kaikkiin yhteiskuntiin, yrityksiin ja ihmisiin.

Venäläinen robottiguru Dmitry Grishin määrittelee robotin siten, että se käsittää

1) Hardware

2) Software

3) IP

4) Sensorit

Tällä jaottelulla robotisaatio ilmiö laajenee entisestään – voidaan puhua teknologiaevoluution uudesta aallosta; roboluutiosta.

Myös Suomessa alettu miettiä, miten robotisaatio vaikuttaa yhteiskuntaamme ja miten luomme hyvinvointia kun robotit tekevät työt. Entä eettinen puoli? Robotisaatio edellyttää lakimuutoksia, joita pitää edeltää kansalaisekeskustelu robotisaation vaikutuksista. Ja mitä tekee ihminen? Miten ihminen oppii robotisoituneesta työn suorittajasta itse itseään johtavaksi työn luojaksi, joka ottaa itsenäisesti vastuun työn merkityksestä ja sisällöstä? Tässä tarvitaan todella suuri paradigman muutos, jotta robotisaatio voidaan hyödyntää ihmisten parhaaksi ja jotta ihmisillekin olisi töitä – niitä merkityksellisiä ja sisältörikkaita.

Hyvä lähtökohta pohdinnalle on ajatus: ”robotit tekevät vaurautta, ihmiset luovat arvoa”.

Robotics Finland pyrkii edistämään robotisaatiota ja siitä käytävää keskustelua lähtökohtana ihminen, innovaatio, arvokkuus ja elinkeino.