Monesti robotisaatiosta puhutaan tulevaisuuden skenaariona, asiana joka tulee ehkä tapahtumaan joskus tulevaisuudessa. Tosiasiassa lukematon määrä teknologiaa ja robotteja on jo keskuudessamme helpottamassa arkeamme. Robotti ei kuitenkaan tyypillisesti näytä elokuvista tutulle ihmistä muistuttavalle robottihahmolle, vaan se voi yksinkertaisesti olla algoritmi eli kaava, joka näkyy vain tietokoneen näytöllä. Tällöin ei tulla välttämättä ajatelleeksi, että kyseessä on robotti.
Yksi esimerkki robotisaatiosta löytyy päivittäistavarakaupasta. S-ryhmä on halunnut kokeilla, mikäli robotit voivat tehostaa elintarvikkeiden sijoittelua ja jakelua myymälässä. Sen sijaan, että ihminen kiertää hyllyjä seuraamassa milloin tavarat ovat päässeet loppumaan, työn voikin tehdä robotti.
Kaupan kannalta on olennaista tietää, mikäli tuotteet ovat loppuneet. Tyhjät hyllyt vaikuttavat kielteisesti liiketoimintaan monestakin syystä. Ensinnäkin se on tietenkin konkreettinen myynnin este ja toisaalta luo asiakkaille kielteistä kuvaa kyseisestä myymälästä. On riski, että asiakas valitsee toisen kaupan seuraavalla kerralla, jos tottuu huomaamaan, että hänen suosikkituotteensa ovat loppu hyllyistä.
Teknologia on tässä ihmistä luotettavampi ratkaisu. Robotti voi hyvin helposti kerätä dataa siitä, milloin vaikkapa leipä loppuu hyllyistä etsien yhdenmukaisuuksia tai sääntöjä. Tämän datan perusteella voidaan kehittää jakelua tai pohtia muita keinoja lisätä myyntiä ja palvella asiakkaita paremmin välttäen tilanne, jossa kauppaan tullut asiakas löytää edestään tyhjät hyllyt.
