Kun tarkastellaan listaa Suomen suurimmista yrityksistä, ei jää epäselväksi, että teknologiayrityksillä on hyvin merkittävä rooli suomalaisessa yrityskentässä. TOP20-listalta löytyy lukuisia nimiä alkaen jokaisen kuluttajan tuntemasta Nokiasta päättyen esimerkiksi Outokumpuun ja Valmetiin, jotka ovat myös laajasti tunnettuja sekä arvostettuja pörssiyrityksiä.
Myös maailmalla osataan nimetä suomalaisia teknologiayrityksiä. Luonnollisesti Nokia on tunnetuin brändi, koska se on valmistanut kuluttajatuotteita. Mutta myös esimerkiksi Kone on jo pitkään kasvattanut markkinaosuuttaan hissien ja hissien käyttöön sekä huoltoon liittyvillä palveluillaan ympäri maailmaa. Onkin hyvin tavallista törmätä ulkomailla matkustaessaan Koneen hisseihin.
Suurin osa suomalaisista teknologiayrityksistä valmistaa tuotteita teollisuuden tarpeisiin. Moni onkin kuullut sanonnan, että Suomessa ei valmisteta mitään hevosesta pienempää. Nokia on tietenkin ollut tässä poikkeus – esimerkki yrityksestä ja tuotteista, joita toivotaan varmasti lisää. Kuluttajabrändit tuovat usein enemmän tunnettuutta maalle, jossa ne on kehitetty: suoraan kuluttajille tarkoitetut brändit ovat voimakkaammin läsnä arjessa ja ihmisiä saattaa kiinnostaa niiden alkuperä enemmän.
Jos Suomea verrataan Ruotsiin, länsinaapurissa on oivallettu kuluttajatuotteiden kansainvälistämisen ja brändäämisen mahdollisuudet paremmin. Tosin ruotsalaisten maailmanvalloitukset on tehty enimmäkseen esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa, ei teknologiateollisuudessa.
Suomalaisten vahvuus onkin ollut kuluttajavetoisten tuotteiden sijaan juuri teollisten prosessien ja esimerkiksi rakentamisen tunteminen. Tämän osaamisen pohjalta on syntynyt erilaisia ratkaisuja, jotka ovat pärjänneet hyvin myös kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaiset teknologiateollisuuden alan yritykset kehittävätkin tuotteitaan ja palvelujaan usein lähtökohtaisesti ajatellen kansainvälisiä markkinoita.
Mitä erikoistuneemmasta tuotteesta tai ratkaisusta on kyse, sitä selvempää on, että liiketoimintaa täytyy ajatella myös kansainvälisesti – kotimarkkinat eivät ikinä riittäisi mahdollistamaan yrityksen kasvua tai usein edes olemassa oloa. Suomen oman markkinan pienuus on tässä mielessä sekä huono että hyvä asia: menestyminen toimimalla vain Suomessa ei ole mahdollista, mutta toisaalta se pakottaa alusta alkaen suunnittelemaan toimintaa isommassa viitekehyksessä ja näin asettamaan itselleen haastavampia tavoitteita mikä olisi mahdollista suuremmalla kotimarkkinalla.